Muistomerkit Kuusamon alueella

III Armeijakunnan muistomerkki
Muistomerkki sijaitsee Matkailukeskus Karhuntassun piha-alueella. Arkkitehti Seppo Koutaniemen suunnittelema talvisodan ja jatkosodan taistelijoiden muistomerkki paljastettiin III AK:n veteraanijuhlan yhteydessä vuonna 1989.

Evakkomuistomerkki
Muistomerkki sijaitsee Kirkkotien varressa lähellä seurakuntataloa ja se paljastettiin syyskuussa 1994, jolloin oli kulunut tasan 50 vuotta viimeiseen evakkoon lähdöstä. Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Seppo Koutaniemi.

Kuolion raja-aseman ja desanttien uhrien muistomerkki
Muistomerkki sijaitsee Kuolion Kovajärven rannalla Ouluntien varressa n. 22 km Kuusamosta Ouluun päin.

Sankarivainajien muistopatsas
Muistomerkki sijaitsee Pyhän Ristin kirkon vieressä sankarihautausmaalla. Harmaasta graniitista veistetyn näköispatsaan on suunnitellut kuvanveistäjä, kuvaamataidonopettaja Mauno Juvonen, ja se on paljastettu vuonna 1957.

Vapaussodan sankarimuistomerkki
Muistomerkki sijaitsee Pyhän Ristin kirkon hautausmaalla viime sotien sankarihautojen vieressä. Se on pystytetty luultavasti 1920-luvulla Kuusamon suojeluskunnan toimesta. Muistokivessä on kansalaissodassa vuonna 1918 Itä-Karjalassa ja Tampereella kaatuneiden, valkoisten puolella taistelleiden kuusamolaisten (11 miestä) nimet sekä teksti.

Vanhan kirkon ja kellotapulin muistomerkki Pyhän Ristin kirkon piha-alueella
Muistomerkki sijaitsee saksalaisten syyskuussa 1944 polttaman vanhan vuonna 1759 rakennetun kellotapulin paikalla. Sen on suunnitellut ja rakentanut seurakunnan taloudenhoitaja Veikko Salokannel vuonna 1962. Muistomerkissä oleva kilpipaasi on ollut ensin suomalaisten ja sitten saksalaisten sankarihaudoilla. Vanhan kellotapulin alkuperäinen risti on muistomerkissä.

Väkevät Näkevät Tekevät
Kuusamon jälleenrakentamisen kunniaksi pystytetty pronssiveistos sijaitsee Kaupungintalon edessä. Muistomerkin on suunnitellut professori Terho Sakki ja se on paljastettu valtakunnallisten kotiseutupäivien aikana kesällä 1986.

Risteysveistos - Vienan kauppatien muistomerkki
Kitkantien ja Vuotungintien risteykseen vuonna 1995 valmistuneen risteysveistoksen on suunnitellut arkkitehti Seppo Koutaniemi. Teos kuvaa Vienan kauppatietä, sakarat taas ovat saaneet muotonsa Kuusamosta löydetystä kirveskorusta.

Tyrsky –risteysveistos
Ouluntien ja Kajaanintien risteyksessä sijaitseva Tyrsky –risteysveistos on valmistunut vuonna 1998 ja sen on suunnitellut Aaro Vitikka. Teos kuvaa voimakasta kuohuvaa aaltoa sekä Kuusamon asemaa tärkeänä kulkuväylänä itään ja länteen.

Käylän rajaseutukirkon muistomerkki
Pohjois-Kuusamossa Rajaseutukirkon vierellä on v. 1989 paljastettu Paanajärvelle vuosina 1934-1944 haudattujen muistomerkki.

Kiestingin suunnalla kaatuneiden saksalaisten sotilaiden muistomerkki
Muistomerkki pystytettiin syksyllä 1996 Vanttajankannakselle Kuusamojärven rantaan, muistomerkki sijaitsee Hiltusentien tienhaaran kohdalla Lämsänkyläntien vasemmalla puolella. Vieressä on Salpalinja Lahtela-Vanttajapolun P-alue.

Salpalinja; Lahtela-Vanttajan polku
Salpalinja on noin 1200 kilometrin mittainen, massiivinen puolustuslinja, joka rakennettiin vuosina 1940 - 1941 ja 1944 Suomen itärajan puolustamiseksi. Salpalinja kulkee itärajaamme myötäillen Suomenlahdelta Savukoskelle ja sieltä kenttälinnoitettuna aina Jäämerelle saakka. Kuusamossa tarkoituksena oli suojata kirkonkylä itäpuolelta rakentamalla suurimpien järvien välisille kannaksille mm. vahvat panssariesteet. Lahtela-Vanttaja polun varrella on kohteita Salpalinjan, kenttäradan ja tukinsiirtolaitoksen historiaan liittyen. Polun lähtöpiste sijaitsee 13,3 km Kuusamon keskustasta; 6,2 km etelään Kajaanintietä, josta vasemmalle Lämsänkyläntietä 6,1 km. P-paikka on tien vasemmalla puolella, 4,5 km:n pituinen polku alkaa Lämsänkyläntien toiselta puolelta.

Lisätietoja Kuusamon alueen muistomerkeistä: http://www.kirjastovirma.net/muistomerkit/